Rahoitus
Rahan lähteitä ovat omat varat: talletukset ja sijoitukset, nykyinen asunto, sukulaisten tuki, perinnöt sekä oma työ. Vieras pääoma on pankkilaina, joka sopii perheen tulotasoon.
Korkotukilaina
Korkotukihakemus jätetään kunnalle, joka päättää vuosittaisista hakuajoista asuntorahaston ohjeiden mukaan. Korkotuen maksaa Valtiokonttori lainan myöntäjälle. Laina myönnetään uuden omakotitalon rakentamiseen tai hankintaan. Vähimmäislaina-aika on 10 vuotta ja se kattaa enimmillään 80% hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista. Korkotuen myöntämisen perusteena on hakijan asunnontarve, tulot ja varallisuus.
Perinteinen pankkilaina
Aluksi selvitetään minkäläinen asunto ostetaan ja asunnon hinta. Asunnon arvioidusta hinnasta vähennetään omien säästöjen ja vanhan asunnon myynnistä saatava summa. Näin saadaan tarvittavan lainan määrä.
Asuntolainalle on annettava myös vakuus. Yleensä ostettava asunto on asuntolainan vakuutena, mutta asunnon vakuusarvo on enintään 70% asunnon käyvästä arvosta. Lisävakuutena käytetään valtion osatakausta tai muuta omaisuutta. Myös takausta voidaan käyttää, jolloin takaaja vastaa takaamastaan velasta kaikella henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Lainanhankkijan pitää myös laskea, kuinka paljon asumiskustannuksiin jää kuukaudessa rahaa. Arviossa kannattaa olla realistinen, jotta myöhemmin ei tulisi vaikeuksia.
Asuntolainan ehdot ja myöntäminen
Pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämän asuntolainan saamiseksi riittää, että lainanhakija pääsee pankin kanssa sopimukseen lainaehdoista. Lainaehtoihin vaikuttavat asiakassuhde ja ennakkosäästöt.
Asuntolainaa myöntäessään pankit ottavat huomioon lainanhakijan maksukyvyn. Tulojen olisi riitettävä lainanhoitomenojen (korot ja lyhennykset) lisäksi myös elämiseen. Jotta lainan takaisinmaksusta selvitään, lainaa haettaessa tarvitaan myös lainanhakijan omaa harkintaa.
Omien varojen ja ennakkosäästöjen määrä sekä säästöaika vaikuttavat yleensä lainan suuruuteen ja lainaehtoihin.
Lainan korko
Viitekorolla tarkoitetaan sitä korkoa, johon pankki sitoo asuntolainan koron. Lainansaajan maksettavaksi tuleva kokonaiskorko sisältää viitekoron lisäksi pankin asiakaskohtaisesti määrittelemän marginaalin. Lainaa myöntäessään pankit perivät myös mm. seuraavia kertaluonteisia maksuja: toimitusmaksut, järjestelypalkkiot ja luotonhoitomaksut.
Perittävät maksut ja niiden suuruus vaihtelevat pankkiryhmittäin. Kaikki lainanhoitokustannukset sisältävän todellisen vuosikoron avulla kuluttajat voivat tehdä edullisuusvertailuja eri pankkien myöntämien lainojen välillä. Korkotarjousten kysely kannattaa, sillä luottojen korot voivat vaihdella myös konttoreittain. Lainansaajan ja pankin on mahdollista sopia myös kiinteästä korosta, joka pysyy samana esim. koko laina-ajan. Korko voidaan sopia kiinteäksi myös tietyksi jaksoksi, jonka jälkeen korosta sovitaan uudelleen.
Lainan lyhennystavat
Lainan lyhennystapa vaikuttaa lainanhoitomenojen (korot + lyhennykset) kokonaismäärään. Tasalyhennysjärjestelmässä maksuerään sisältyvän lyhennyksen osuus on joka lyhennyskerralla sama. Sen sijaan koron osuus pienenee jokaisen lyhennyskerran jälkeen edellyttäen kuitenkin, ettei yleisen korkotason mahdollinen nousu nosta myös lainasta maksettavaa korkoa. Lainanhoitomenot ovat siis alussa suuremmat, mutta pienenevät laina-ajan loppua kohden.
Annuiteetti- eli tasaeräjärjestelmässä lyhennyksen ja koron summa on sama jokaisella lyhennyskerralla koko lainan takaisinmaksuajan. Alussa maksuerään sisältyvän lyhennyksen osuus on pienempi ja koron suurempi, koska lainaa lyhennetään alussa hitaammin. Lainapääoman pienentyessä lyhennyksen osuus kasvaa ja koron osuus pienenee. Ensimmäiset takaisinmaksuerät ovat tässä järjestelmässä pienemmät kuin tasalyhenteisessä lainassa. Tavallisessa tasaerälainassa maksuerä on sama yhden tarkistusjakson ajan. Mikäli lainan viitekorko on tarkistusjakson kuluessa noussut, lainan maksuerä myös nousee.
Vuotuisten lyhennyskertojen määrä ja lyhennysten suuruus vaikuttavat lainanhoitomenoihin. Pankin kanssa voi sopia, että lainaa ei lyhennetä esim. ensimmäisenä vuonna, jolloin maksetaan vain korot. Lyhennyksistä vapaat vuodet merkitsevät kuitenkin suurempia lainanhoidon kokonaiskustannuksia, kun laina-aika pitenee. Korot nousevat, vaikka kerralla maksettava määrä pieneneekin.
Vakuutukset
Maassamme tapahtuu eniten työtapaturmia rakennustöissä ja rakennustyöt kuuluvat kaikkein vaarallisimpien töiden joukkoon. Ammattilaiset osaavat työnsä ja näkevät vaaranpaikat jo ennakolta, mutta tilanne muuttuu, kun rakennustöihin ryhtyy omakotirakentaja kenties ensimmäistä kertaa elämässään.
Pienrakentajan, joka käyttää rakennustöissään palkkatyövoimaa, tulee huolehtia työntekijöiden vakuutusturvasta työssä sattuvien tapaturmien varalta. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on otettava silloin kun ulkopuolisten tekemiä työpäivä kertyy yli 12. Tusina työpäivä voi kertyä yhdestäkin kalenteripäivästä, jos työhän osallistuu 12 työntekijää.
Tapaturmavakuutus korvaa työntekijälle itse työssä, että työmatkalla sattuneet tapaturmat. Tapaturmavakuutuslain mukaiset peruskorvaukset ovat kulukorvaus, päiväysrahakorvaus ohimenevästä työkyvyttömyydestä, haittaraha pysyvästä haitasta, tapaturma- ja perhe-eläke.
Mikäli pienrakentaja laiminlyö vakuuttamisvelovollisuutensa, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto maksaa työtapaturmassa vahingoittuneelle korvaukset ja perii kulunsa takaisin pienrakentajalta laiminlyönnistä säädettyine lisäkorvauksineen.
Tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä peritään rakennuttajalta aina myös työttömyysvakuutus- ja ryhmähenkivakuutus maksut. Lisäksi pienrakentajan tulee hoitaa työvoimansa eläkeasiat. Rakennustyöntekijä saa työeläkkeensä LEL:n eli lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaan. Työnantaja ja hänen perheenjäsenensä eivät kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Tästä syystä suositellaan, että työnantaja liittää vapaaehtoisella vakuutuksella itsensä ja perheensä työntekijöiden tapaturmavakuutukseen tai hankkii yksityisen tapaturmavakuutuksen.
Vakuutus alusta alkaen
Rakenteilla oleva omakotitalo tai kesämökki vakuutetaan täydestä arvostaan heti rakennustöiden alusta lähtien. Perustason vakuutus korvaa yleisimmät vahingot kuten tulipalon, murron, vesivahingon ja myrskyn aiheuttamat vahingot.
Rakentajan vakuutus korvaa myös rakennustyömaalla olevan oman tai lainatun irtaimen omaisuuden esim. työkalut, työmaakopit tai auton peräkärryt sekä kotoa rakennustyömaalle siirrettyä irtaimistoa. Vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat rakennustarvikkeet ja talkoolaisten rakennuspaikalla oleva irtain omaisuus. Rakentajan vakuutus korvaa myös rakennusvahinkoja.
Myrsky- ja vesivahinkoja ei tavallinen kotivakuutus korvaa. Rakentajan vakuutus korvaa esim. tuulen ja veden tuhot. Rakentajan vakuutus korvaa myös vieraiden aiheuttamat vahingot. Palo- ja nokivahingot korvaa myös perinteinen kotivakuutus.